Aattelin nyt kertoa vähän tästä hakuprosessista. Ajatus vaihtoon lähtemisestä kypsyi viime keväänä. Olin koko talven ja kevään kipeänä eikä uimisesta tullut yhtään mitään, joten vaihtariksi lähteminen tuntui hyvältä ajatukselta. Ajatuksena oli tietenkin lähteä vaihtariksi Australiaan tai johonkin muuhun maahan, jossa olisi ympäri vuoden kesä... Kesällä kysyin sitten vanhemmiltani, että mitäs jos lähtisin vaihtoon eikä heillä ollut mitään sitä vastaan, joten laitoin hakemuksen STS:lle ja muutamalle Rotary klubille. Samalla aloitin vaarin aivopesun maksamaan vaihtovuoteni mutta toi ei oo vieläkään tuottanut tulosta... :)
STS:n kautta hain suoraan USAan, koska pörssi ei kestänyt lähteä Australiaan. STS:ltä tuli melkein heti kutsu haastatteluun. Heti haastattelun aluks tuli pieni järkytys; haastattelu tehtäisiin englanniksi. Tietysti oli vähän tyhmää olettaa, että haastattelu tehtäisiin suomeksi. Mut tuntevat tietää et oon aivan käsi englannin suhteen, joten haastattelun alun olin ihan jäässä. Haastattelu meni vissiin iha hyvin, koska ehkä kuukauden päästä tuli soitto, että olen päässyt vaihtariksi. En vahvistanut paikkaa vaan päätin odottaa pääsisinkö Rotareiden haastatteluun ja pääsisinkö heidän kautta vaihtoon. Sitä saikin odottaa.
Rotareiden kautta hakemisen avainsana on aktiivisuus. Itse otin kesällä yhteyttä Keski-Uudenmaan kaikkiin Rotary klubeihin mutta varsinaisen hakemuksen lähetin Järvenpään ja Keravan klubeille. Jpään Rotareilta kutsu haastatteluun tuli pari viikkoa ennen syyslomaa ja nyt olin valmistautunut henkisesti puhumaan englantia, mutta ylläriylläri nyt ei sitten tarvinnukkaan. Haastattelu meni mielestäni ihan hyvin. Vastaus piti tulla syysloman aikana ja kun mitään ei kuulunut ehdin jo huolestua, joten lähetin sähköpostia Rotareille n. viikon päästä syyslomasta. Sitten keskiviikkona koulussa kävin tsekkaamassa sähköpostin iha huvin ja urheilun vuoksi ja olin saanut sähköpostin Jpään Rotareiden nuorisovastaavalta. Kun luin viestin, sekosin ihan totaalisesti ja aloin kiljumaan ihan täysiä ja kaverini rynnivät lukemaan viestiä ja ne oli ihan innoissaan myös, siitä että Rotarit olivat valinneet mut! Koko koulu varmaan tuijotti meit ku hypittiin ja kiljuttiin siin koneen ympärillä. Lähetin äitille ja iskälle ihan sekavat viestit ja nauroin ja itkin kilpaaa :DD Koko päivä menikin ihan sumussa.
Sitten alkoikin prosessin hankalin osuus nimittäin papereiden kanssa säätö, mutta siitä kerron sitten hakuprosessi part. 2.
Kuva jöllitty googlesta
Henna
