lauantai 5. toukokuuta 2012

...

se tunne ku joku soitaa sulle ja vastaat ihan normisti et "hey *kaverin nimi*" ja seuraavaks sa kuulet "hey" ja tajuut et se on ihan joku muu ku sun kaveris (mut tunnistat aanen saman tien) ja jaadyt pariks sekunniks ja lyot luurin korvaan... Sit kerailet ittees pari minuuttia (okei ehka 10 min) ja soitat sit kaverilles  ja jonkun sattuman kautta juttelet melkeen koko pesiiiis tiiimiiin kaaa ja sun ainoo tavote on loukata niita joka ikisessa lauseessa ja paas sisalla mietit et MITA TAALLA OIKEEN TAPAHTUUU... tulee olemaan aika helmee menna kouluun maanantaina

kiitos ja anteeks...

Washington D.C. postaus tulee kohta puoleen ku sain viimein kuvat ja oltiin Oregonissa viime viikonloppuna et siitakin postaus tulossa...

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


Henna

3 kommenttia:

Katariina kirjoitti...

Voi Henna mitä ihmettä! Haluun kuulla kaiken sit illalla!

Anonyymi kirjoitti...

moi! kiitos kivasta blogista! olisin kiitollinen jos avaisit mulle vähän muutamaa juttua joita itse mietin:)
milloin tiesit varmasti lähteväsi vaihtoon/milloin aloit suunnittelemaan asioita "tosissaan"? miten sait tarvittavat rahat kasaan (synttärit/joulut/konffis/sukulaiset/kesätyöyms...) vai tarjosko vanhemmat sulle koko reissun? kiitos!(:

Henna kirjoitti...

ma aloin puhumaan vaihtoon lahtemisesta joskus helmikuun paikkeilla 2010 ja laitoin paperit menemaan eri vaihto-ohjelmille ja kavin haastatteluissa siina heina- elokuussa ja sitten marraskuussa kuulin et paasin vaihtoon rotareitten kautta. Mun vahmennat makso suurimman osan kuluista tosin ma oon ite pitkalti kayttany omaa rahaani kuluihin taalla...